ARKISTO

Edelliset festivaalivuodet:

Ristiveto + Schubert 30.9.-2.10.2016

Ristiveto-kvintetti liikkuu pop-up-hengessä kolmeen kohteeseen saman viikonlopun aikana.

Ristiveto-kollektiivimme syntyi vuonna 2012 Ateneumin taidemuseossa järjestettävää festivaalia varten. Halusimme päästä lähemmäksi sadan vuoden takaista sointimaailmaa suolikielin ja ajanmukaisin flyygelein, ja puhaltaa uutta henkeä romantiikan ja varhaisen modernismin klassikkoteoksiin. Festivaalille kutsuttiin alusta alkaen myös ulkomaisia huippuvierailijoita, kuten Gordan Nikolic, Thomas Demenga, Alasdair Beatson ja Sergey Malov. Tällä kertaa vieraiksemme saapuvat Suomen johtaviin periodimusikantteihin kuuluva viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch sekä Tukholman Kuninkaallisten Filharmonikoiden soolosellisti Johannes Rostamo. Viritämme soittimiimme lampaansuolesta tehdyt kielet ja paneudumme Franz Schubertin musiikkiin.

Ristiveto + Schubert -tapahtuman taiteellisesta suunnittelusta ovat vastanneet Atte Kilpeläinen, Eriikka Maalismaa ja Jan Söderblom.

Konsertit

1) Pe 30.9.2016 klo 19 Fiskars, Lukaali
2) La 1.10.2016 klo 21 Helsinki, G Livelab
3) Su 2.10.2016 klo 18 Vihdin kirkko

Ohjelma ja esiintyjät:

F. Schubert: Jousitrio B-duuri D471
I. Stravinsky: 3 kappaletta jousikvartetille
F. Schubert: Jousikvintetto C-duuri D956

Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch ja Eriikka Maalismaa, viulut
Atte Kilpeläinen, alttoviulu
Johannes Rostamo ja Markus Hohti, sellot

Ristiveto Ateneumissa 13.-15.3.2015

Sibelius ja taiteen maailma

Kolmatta kertaa järjestettävä Ristiveto-festivaali linkittyy tänä vuonna Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyyn, joka esittelee säveltäjän yhteyksiä aikansa kuvataiteisiin. Näyttelyn tapaan haluamme Ristiveto-festivaalilla piirtää kuvan Sibeliuksesta häntä ympäröivien ilmiöiden kautta. Vaikka usein niin kuvitellaan, ei Sibelius säveltänyt teoksiaan Ainolan hiljaisuudessa oman sisäisen maisemansa keskellä, vaan muut säveltäjät, heidän tekemänsä löydöt tai esteettiset valinnat vaikuttivat paljon hänen työhönsä. Vastaavasti Sibeliuksen kieli vaikutti muihin säveltäjiin. Sibeliuksen juhlavuoden 2015 aikana on kiinnostavaa lähestyä Sibeliuksen musiikkia asettamalla se aikansa musiikkielämän kontekstiin. Siksi tämän vuoden Ristivedossa kuulemme pääasiassa musiikkia muilta säveltäjiltä kuin Sibeliukselta.

Festivaalilla ulkomaiset vieraat tänä vuonna ovat viulisti Sergey Malov, johon helsinkiläinen konserttiyleisö on jo voinut tutustua mm. HKO:n ja Suomalaisen barokkiorkesterin erinomaisena solistina sekä Euroopan Kamariorkesterin (COE) soolosellisti Richard Lester. Lisäksi lavalla nähdään jo entuudestaan tutut ristivetolaiset Pia Freund, Markus Hohti, Emil Holmström, Atte Kilpeläinen, Hanna Kinnunen, Eriikka Maalismaa, Christoffer Sundqvist ja Jan Söderblom.

Tämän festivaalin aikana haluamme päästä lähemmäksi 1900-luvun alun sointimaailmaa. Flyygeli on Sibelius-Akatemian ystävällisesti lainaama, täysin alkuperäisellä koneistolla varustettu Erard 1880-luvulta. Jousisoittajat käyttävät päällystämättömiä suolikieliä ja Christoffer Sundqvist soittaa saksalaista klarinettia.

Konsertit

1) Pe 13.3.2015 klo 19 – Melankoliasali

Sibeliuksen nuoruus ja juuret

Sibeliuksen lapsuudenkodissa musisoitiin paljon ja ohjelmistossa oli usein varhaisia saksalaisen kielialueen romantikkoja. Opiskeluaikoinaan nuori Sibelius joutui väkisinkin ottamaan kantaa 1800-luvun merkittävimpiin vaikuttajiin, Brahmsiin ja Wagneriin.

Kotimusiikkia Schubertilta, Mendelssohnilta ja Sibeliukselta
Festivaalin muusikot

Fauré: La bonne chanson, op. 61
Pia Freund, Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

Wagner: Ankuft bei den schwarzen Schwänen
Emil Holmström

Brahms: Jousikvintetto G-duuri, op. 111
Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Sergey, Malov, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

2) La 14.3.2015 klo 18 – Melankoliasali

Melankolia, myytit, kaukomatkat

Sibelius-näyttelyn oivalliset teemat eri säveltäjien silmin katsottuna. Sibeliukselle matkat Italiaan olivat tärkeä inspiraationlähde, samoin kuin Tsaikovskille, joka sävelsi kuuluisan jousisekstettonsa palattuaan Firenzestä.

Ravel: Shéhérazade (sov. Marko Hilpo)
Pia Freund, Hanna Kinnunen, Markus Hohti, Emil Holmström

Schumann: Märchenerzählungen, op. 132
Christoffer Sundqvist, Atte Kilpeläinen, Emil Holmström

Sibelius: Malinconia
Markus Hohti, Emil Holmström

Tshaikovski: Muistoja Firenzestä, op. 70
Sergey Malov, Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Eriikka Maalismaa, Richard Lester, Markus Hohti

3) Su 15.3.2015 klo 15 – Ateneum-sali

Sibeliuksen kilpailijat

Sibelius seurasi aktiivisesti aikansa säveltäjiä ja oli myös erittäin tietoinen kollegoidensa menestyksestä. Myös aikalaislehdistöllä oli tapana asetella vastakkain ajan eri säveltäjiä ja heidän edustamiaan sävellystyylejä.

Strauss: Capriccio, op. 85
Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Sergey Malov, Atte Kilpeläinen, Richard Lester, Markus Hohti

Webern: Satz für Streichtrio, op. posth.
Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

Vaughan Williams: Romanssi
Atte Kilpeläinen, Emil Holmström

Busoni: Elegia
Christoffer Sundqvist, Emil Holmström

Stravinsky: Sarja Sotilaan tarinasta
Christoffer Sundqvist, Eriikka Maalismaa, Emil Holmström

Ravel: Trio
Sergey Malov, Richard Lester, Emil Holmström

Ristiveto Ateneumissa 11.-13.10.2013

Musiikkia Tuusulanjärven taiteilijayhteisön hengessä

Ristiveto-festivaali linkittyy tänä vuonna Ateneumin Järven lumo -näyttelyyn, joka esittelee Tuusulanjärven taiteilija-yhteisöä. Kansallisromantiikan tuulet rantautuivat Suomeen 1890-luvulla, ja innoittivat aikansa nuoret taiteentekijät hakeutumaan kotimaan luonnon keskelle Tuusulanjärven maisemiin. Oman kansan kulttuuri ja perinteet haluttiin sulauttaa eurooppalaiseen traditioon ja luoda taidetta, joka olisi itsenäistä ja alkuperäistä, mutta kuitenkin kansainvälisesti uskottavaa ja varteenotettavaa. Säveltäjien keskuudessa samankaltaisia pyrkimyksiä oli havaittavissa muillakin keski-eurooppalaisen kulttuuriperinnön reuna-alueilla, kuten Skandinaviassa, Itä-Euroopassa ja yllättäen myös Brittein saarilla.

Les Six -ryhmä ja Wienin toinen koulukunta ovat myös osa festivaalin ohjelmistoa. Rajatut säveltäjäryhmät ovat olleet säveltäjien kesken verraten harvinaisia ja harvoin kovin aktiivisia tai pitkäikäisiä. Sitäkin tärkeämpiä olivat samanhenkisten taiteilijoiden ystävyyssuhteet, joissa oleellisempaa kuin taiteellisten ohjelmajulistusten pykääminen, oli kollegojen ja taiteiden välisestä vuoropuhelusta nauttiminen ja ajan hengen haisteleminen. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon Mahlerin yhteys aikansa kirjailijoihin ja kuvataiteilijoihin tai Brahmsin ja Schumannin yhteistyö ja ystävyys. Festivaalin teokset ajoittuvat 1850-luvulta 1930-luvulle, ja enteilevät musiikin leviämistä lukuisille uusille urille myöhäisromantiikan, folk-romantisoinnin ja ekspressionismin kautta.

Tämän festivaalin aikana haluamme päästä lähemmäksi 1900-luvun alun sointimaailmaa. Flyygeli on Hanna Kososen Steinway vuodelta 1902. Soittimen huollosta ja virittämisestä vastaa Ristivedossa Matti Kyllönen & Pianonikkarit. Jousisoittajat käyttävät päällystämättömiä suolikieliä ja Christoffer Sundqvist soittaa saksalaista klarinettia.

Konsertit

1) Perjantai 11.10. klo 19, Pääsali

Tuusulanjärvi ja naapurit

Tuusulanjärvellä asuivat ja vaikuttivat aikanaan säveltäjät Jean Sibelius ja Armas Järnefelt. Vaikka taiteilijoiden katseet kohdistuivat Euroopan metropoleihin, saatiin vaikutteita myös naapurimaista. Järnefelt toimi kapellimestarina Tukholmassa, nuorelle Sibeliukselle Tshaikovski ja Grieg olivat esikuvia uuden kansallisesti värittyneen tyylin löytämisessä.

J. Sibelius:
Kaiutar
Norden

A. Järnefelt:
Skymning

J. Sibelius:
Vem styrde hit din väg?
Säv, säv, susa

Pia Freund, Emil Holmström

E. Grieg: Sonaatti nro 3 c-molli viululle ja pianolle
Jan Söderblom, Alasdair Beatson

Tshaikovski: Pianotrio
Gordan Nikolic, Markus Hohti, Emil Holmström

2) Lauantai 12.10. klo 17, Pääasali

Kaverit Euroopassa

Säveltäjäyhteisöt ovat harvinaisia ja eniten ne ovat vaikuttaneet musiikin historiaan tarjoamalla perustan, jolle säveltäjät ovat rakentaneet oma tyylinsä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Honegger, joka löi läpi Les Six -ryhmässä ja Webern, joka edusti Wienin toista koulukuntaa. Konsertin päättävä F-A-E -sonaatti on lajissaan erikoinen kolmen säveltäjän yhteisteos. Schumann, Brahms ja Albert Dietrich sävelsivät sen lahjaksi ystävälleen, viulisti Joseph Joachimille.

A. Berg: 4 kappaletta klarinetille ja pianolle
Christoffer Sundqvist, Alasdair Beatson

Honegger: Sonatina viululle ja sellolle
Eriikka Maalismaa, Markus Hohti

Mahler: Pianokvartetto
Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

Webern: Vier Stücke viululle ja pianolle
Eriikka Maalismaa, Emil Holmström

Brahms/Schumann/Dietrich: FAE-sonaatti viululle ja pianolle
Gordan Nikolic, Alasdair Beatson

3) Sunnuntai 13.10. klo 18, Pääsali

Romantiikkaa ja folkia

Viimeisessä konsertissa kuullaan musiikkia Euroopan laitamilta maista, joiden muusikot ja säveltäjät kokivat samanlaista kansallista heräämistä kuin kollegansa Tuusulanjärvellä. Glinkaan viitataan usein venäläisen taidemusiikin isänä, kun taas Bartókin ja Dvorákin folk-intoilu synnytti teoksia, jotka iskivät syvälle kansan sieluun. Frank Bridge puolestaan toi uuteen brittiläiseen musiikkiin myöhäisromantiikasta ponnistavaa oikukasta harmoniankäsittelyä ja melodiikkaa. Bridgen kunnianhimoinen asenne ja hänen sävellystensä laadukkuus loivat muille brittiläisille säveltäjille esimerkin, joka on verrattavissa Sibeliuksen uraauurtavaan työhön Suomessa.

Sibelius: Jousitrio g-molli
Gordan Nikolic, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

Bridge: 3 laulua mezzosopraanolle, alttoviululle ja pianolle
Pia Freund, Atte Kilpeläinen, Emil Holmström

Glinka: Trio pathétique klarinetille, sellolle ja pianolle
Christoffer Sundqvist, Markus Hohti, Emil Holmström

Bartok: Duoja 2 viululle
Eriikka Maalismaa, Gordan Nikolic

Dvořák: Pianokvintetto A-duuri
Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Alasdair Beatson

Ristiveto Ateneumissa, 28.-23.9.2012

Musiikillinen aikamatka Helene Schjerfbeckin hengessä

Musiikissa, kuten muissakin taiteissa, kiinnostava murrosvaihe sijoittuu noin vuosille 1880 – 1930. Silloin musiikin kieli määriteltiin kokonaan uusiksi ja noiden ristivetoisten vuosien aikana kirjoitettiin eräänlaisia vuosisataisen tradition megalomaanisia joutsenlauluja à la Mahler, toisaalta uutta aikakautta ennakoivaa musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Nykyään jaottelemme herkästi tuon ajan säveltäjiä omiin kliseisiin karsinoihinsa; Debussy on korviahivelevää tunnelmointia, Sibelius suomalaista järvimaisemaa ja Schönberg raastavaa modernismia. Kiinnostavaa on, että yllä mainitut säveltäjät kirjoittivat merkittävimpiä teoksiaan täsmälleen samoina vuosina, seurasivat samoja kiistoja, lukivat samoja kirjailijoita ja katsoivat samaa taidetta. Tällä festivaalilla tuomme yhteen sävellyksiä, jotka toivon mukaan antavat kuulijalle monipuolisen ja ennakkoluulottoman kuvan 1900-alun virtauksista.

Varsin lyhyestä ajallisesta etäisyydestä huolimatta klassisen musiikin sointi muuttui ratkaisevasti 1900-luvun aikana. Ennen jousisoittajat käyttivät suolikieliä, nyt vakioratkaisu on metalli. Pianisteilla oli käytettävissään lukuisia varteenotettavia pianomerkkejä, joiden ääni oli mitoitettu normaalikokoisiin saleihin, ei hehtaarihalleihin kuten nykyään. Tämän festivaalin aikana haluamme päästä lähemmäksi 1900-luvun alun sointimaailmaa. Flyygelit ovat Emilin omistama Steinway vuodelta 1908 sekä Sibelius-Akatemian ystävällisesti lainaama, täysin alkuperäisellä koneistolla varustettu Erard 1800-luvun lopusta. Soittimien huollosta ja virittämisestä vastaa Ristivedossa Matti Kyllönen & Pianonikkarit. Jousisoittajat käyttävät päällystämättömiä suolikieliä, Christoffer Sundqvist soittaa saksalaista klarinettia ja Hanna Kinnunen käyttää puuhuilua.

Konsertit

1) Perjantai 28.9.2012 klo 19, Pääsali

Murros

Helene Schjerfbeck eli aikana jolloin musiikissa, kuten muissakin taiteissa, tapahtui totaalinen muodonmuutos. Tässä konsertissa seurataan Schjerfbeckin tyylin kehitystä ja tehdään aikamatka myöhäisromantiikan hehkuvista väreistä kohti 1900-luvun niukempaa ilmaisua.

C. Franck: Pianokvintetto (1879)
Eriikka Maalismaa, Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

E. Chausson: Chanson Perpetuelle, op. 37
Pia Freund, Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

M. Ravel: Chansons Madecasses (1926)
Pia Freund, Hanna Kinnunen, Markus Hohti, Emil Holmström

A. Webern: 2 kappaletta sellolle ja pianolle (1899)
A. Webern: 3 kappaletta sellolle ja pianolle, op. 11
Thomas Demenga, Paavali Jumppanen

A. Webern: Jousitrio, op. 20
Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

2) Lauantai 29.9.2012 klo 18, sali 31

Mielenmaisemia

Belgialainen Albert Giraud käytti myyttistä surullisen Pierrot’n hahmoa kertoakseen mustasukkaisuudesta, väkivallasta, kuolemasta ja luopumisesta. Schönberg inspiroitui Giraud’sta ja kirjoitti ekspressionismin mestariteoksen Pierrot Lunaire. Samainen hahmo kummittelee myös Debussyn sellosonaatin Serenadissa. Ensimmäisen maailmansodan kauhuissa elävät taiteilijat järkyttyivat Debussyn kuolemasta vuonna 1918. Mm. de Falla ja Ravel sävelsivät teokset hänen muistolleen.

C. Debussy: Sonaatti sellolle ja pianolle (1915)
Thomas Demenga, Paavali Jumppanen

M. Ravel: Tombeau de Claude Debussy: Sonaatti viululle ja sellolle, 1. osa (1920)
Eriikka Maalismaa, Thomas Demenga

M. de Falla: Pour le Tombeau de Debussy
Paavali Jumppanen

I. Stravinsky: Elegia alttoviululle
Atte Kilpeläinen

A. Schönberg: Pierrot Lunaire, op. 21
kolme kertaa seitsemän runoa Albert Giraud’n Pierrot Lunaire’ista
Pia Freund, Hanna Kinnunen, Christoffer Sundqvist, Jan Söderblom, Markus Hohti, Emil Holmström

3) Lauantai 29.9.2012 klo 20.30, Ravintola Tablo

Rakastetuimmat ja vihatuimmat sävelmät

Kitsch! Käyttömusiikki! 1900-luvun alussa korkealentoisuus, mutta myös häpeilemätön yleisön kosiskelu löysivät usein tiensä samoihin konserttiohjelmiin. Näissä iltamissa soitetaan kaikkien tuntemia kappaleita virtuoosiklassikoista suosituimpiin tunnelmapaloihin. Esiintyjinä festivaalin koko taiteilijakaarti. Ohjelma ilmoitetaan paikan päällä.

Konsertin kyytipojaksi ostettavissa Tablosta suolaisia ja makeita herkkuja, viiniä ja muita juomia. Ravintola on auki klo 20 alkaen ja myös konsertin aikana.

4) Sunnuntai 30.9.2012 klo 18, Pääsali

Fin de siècle – Vuosisadan loppu

Wikipedia kertoo: “Fin de siècle (ransk. “vuosisadan loppu”) on kulttuuri- ja aatehistoriallinen käsite, jolla yleensä viitataan 1800–1900-luvun vaihteen Euroopassa vallinneeseen kulttuuri-ilmapiiriin. Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen hyvinvoinnin kauden, belle époquen, lopulla nousi dekadentti aatesuuntaus, johon liittyi rappio, lopun läheisyys, muutos ja uuden aikakauden odotus.”

Konsertin kaikki teokset on sävelletty 1890-luvulla, jolloin Ravel ja Schönberg olivat nuoria ja kirjoittivat hehkuvaan myöhäisromanttiseen tyyliin. Brahms oli tuolloin jo vanha mies ja ehkä hieman eri mieltä aikakauden suuntauksista.

M. Ravel: Sonate posthume (1897)
Eriikka Maalismaa, Emil Holmström

A. Schönberg: Verklärte Nacht, op. 4 (sov. Eduard Steuermann)
Jan Söderblom, Markus Hohti, Paavali Jumppanen

J. Brahms: Klarinettikvintetto, op. 115
Christoffer Sundqvist, Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Thomas Demenga

    AJANKOHTAISTA:

    Järjestyksessään viides Ristiveto-festivaali järjestettiin 24.-26.2.2018 Lapinlahden Lähteellä, Sellosalissa ja Nikkilän Artborg 35:ssä.

    Copyright © 2018 Ristiveto-festivaali