ARKISTO

Edelliset festivaalit ja konsertit:

Ristiveto-festivaali 24.-26.2.2018
Schumann & Brahms

Vuonna 1853 nuori säveltäjä saapuu varoittamatta yhden aikakautensa merkittävimmän säveltäjän vieraaksi. Vanhempi säveltäjä vaikuttuu perinpohjaisesti nuoremman kollegansa teoksista ja syntyy läheinen ystävyys. Jo seuraavana vuonna vanhempi säveltäjä yrittää itsemurhaa onnistumatta siinä, ja hakeutuu suljettuun laitoshoitoon. Muutaman vuoden kuluttua hän on kuollut. Missä tahansa yhteydessä nämä ovat järkyttäviä tapahtumia, ja on paikallaan pohtia, mitä jälkiä tämänkaltainen tragedia jättää yhteisöön, jota se on koskettanut.

Tämän vuoden Ristiveto-festivaalin näkökulmasta kiinnostavaa on, että mainitun tapahtumasarjan henkilöt ovat Robert Schumann ja Johannes Brahms. Miten tapahtumat vaikuttivat Brahmsiin? Miksi Schumannin kuoleman jälkeen kesti vuosia ennen kuin Brahms onnistui luomaan merkittäviä teoksia? Miksi hänestä tuli vuosien varrella konservatiivi ja miksi hän vasta vuonna 1878 kasvatti tunnusomaisen partansa ja hylkäsi nuoren romanttisen pianovirtuoosin habituksen?

Vastaavasti, miten Schumannin mielen järkkyminen kuuluu hänen teoksissaan, vai kuuluuko se ollenkaan? Miksi Schumannin jäämistöä valvonut Clara Schumann, itse huippupianisti, sekä häntä auttaneet Brahms sekä Joseph Joachim, varmasti Saksan merkittävin viulisti, pitivät tärkeänä piilottaa Robertin myöhäisiä teoksia? Miksi tämä kolmikko piti niitä epäedustavina? Mikä näissä teoksissa oli niin järkyttävää, että Clara lopulta koki tarpeelliseksi tuhota niiden käsikirjoituksia? Jos Brahms koki, että Robertin häilyvät mielentilat ja hallusinaatiot olivat pilanneet tämän viimeisiä teoksia, miten hän suhtautui omiin teoksiinsa, jotka olivat syntyneet Schumannin vaikutuksen alaisena samoihin aikoihin kun Schumannin mieli alkoi hajota?

Ristiveto-festivaali haluaa tällä kertaa haastaa soittajat ja yleisön miettimään ihmismielen haurautta ja sitä miten sen kohtaamme. Viemme konsertteja kahteen historiallisesti merkittävään mielisairaalaan: Lapinlahteen ja Nikkilään. Lapinlahdessa esiinnymme käytävällä, jonka ovien takana potilaana makasi mm. Aleksis Kivi. Nikkilän sairaala-alue näyttäytyy nykyään luonnonkauniina idyllinä ja on vaikea kuvitella, että suomalaisen yhteiskunnan rakoillessa liitoksistaan vuonna 1942, rakastettuja Helsinki-kuvia ottanut valokuvaaja Signe Brander kuoli siellä nälkään. Ehkä näissä tunnelmaltaan raskaissa paikoissa voimme päästä lähemmäksi sitä ilmapiiriä ja mielentilaa, jossa Brahms ja Schumann kohtasivat.

Ristiveto-festivaalilla esiintyvät tutut ristivetolaiset: sellisti Markus Hohti, pianisti Emil Holmström, viulisti Eriikka Maalismaa, klarinetisti Christoffer Sundqvist. alttoviulisti Atte Kilpeläinen ja viulisti Jan Söderblom. Vieraitamme ovat tällä kertaa pianisti Paavali Jumppanen sekä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin loistava konserttimestari Malin Broman, molemmat kansainvälisesti kysyttyjä huippumuusikoita. Toimittaja ja pianisti Lotta Emanuelsson johdattelee yleisöä ja esiintyjiä Schumannin ja Brahmsin maailmaan. Tuttuun tapaan Ristiveto-festivaalilla haetaan alkuperäisen kaltaista sointimaailmaa: jousisoittajat soittavat päällystämättömillä suolikielillä ja pianisteilla on tällä kertaa käytössään Paavalin omistama 100-vuotias Blüthner -flyygeli. Ristiveto-festivaali liikkuu tänäkin vuonna pop-up -henkisesti kolmeen eri kohteeseen. Konsertteja pidetään Lapinlahden entisellä sairaala-alueella, Sellosalissa ja Nikkilän entisellä sairaala-alueella.

Schumann & Brahms -festivaalin taiteellisesta suunnittelusta ovat vastanneet Eriikka Maalismaa ja Emil Holmström.

Konsertit:

La 24.2.2018 klo 19
Lapinlahden Lähde, Aleksis Kiven juhlakäytävä

Lapinlahden sairaala-alue on historialtaan ja miljööltään yksi Helsingin merkittävimpiä kulmia. Helsinkiläisiä mieliä hoidettiin siellä vuoteen 2008 saakka. Tässä konsertissa kuullaan teoksia ja fragmentteja säveltäjien eri elämänvaiheista. Ristivedon taiteilijoita ja yleisöä musiikin äärelle johdattavat toimittaja Lotta Emanuelsson ja psykologi, työelämäprofessori Pekka Sauri.

Brahms: 3 Intermezzi, op. 117 (1892)
Paavali Jumppanen – piano

Schumann: Osat 2 ja 3 viulusonaatista nro 3 (1853)
Eriikka Maalismaa – viulu
Emil Holmström – piano

Schumann:
Märchenbilder, op. 113 alttoviululle ja pianolle (1851)
Atte Kilpeläinen – alttoviulu
Paavali Jumppanen – piano

____

Schumann: Kaksi osaa jousikvartetosta nro 3 (1842)
Malin Broman – viulu
Eriikka Maalismaa – viulu
Atte Kilpeläinen – alttoviulu
Markus Hohti – sello

Brahms: Trio nro 3, op. 101 (1886)
Jan Söderblom – viulu
Markus Hohti – sello
Emil Holmström – piano

Äänessä: Pekka Sauri & Lotta Emanuelsson

Liput: 20/15 €

Konsertti kestää noin 2 tuntia, sis. yhden väliajan.

Su 25.2.2018 klo 15
Sellosali

Tässä konsertissa kuulemme neljä teosta, jotka ovat syntyneet hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Schumannin pianokvintetto on loistokas teos säveltäjän uran huipulta: optimistinen, briljantti ja tasapainoinen. Toinen viulusonaatti taas on myöhäinen teos ajalta, jolloin Schumann oli luonteeltaan huomattavasti maanisempi. Brahms kamppaili ikuisuuden pianokvintettonsa kanssa. Se on ensimmäisiä todella merkittäviä teoksia, joita hän sai valmiiksi. Toinen klarinettisonaatti on Brahmsin viimeisiä teoksia, täynnä tasapainoista ja hyväntahtoista musiikkia, jossa muutaman kerran välähtävät intohimo sekä pysähtyneet hetket, jotka ovat niin luonteenomaisia hänen nuoruuden tuotannolleen.

Schumann: Pianokvintetto Es-duuri, op. 44 (1842)
Jan Söderblom – viulu
Eriikka Maalismaa – viulu
Malin Broman – alttoviulu
Markus Hohti – sello
Emil Holmström – piano

____

Brahms: Klarinettisonaatti Es-duuri, op. 120 nro 2 (1894)
Christoffer Sundqvist – klarinetti
Paavali Jumppanen – piano

Schumann: Viulusonaatti nro 2 d-molli, op 121 (1851)
Malin Broman – viulu
Emil Holmström – piano

____

Brahms: Pianokvintetto f-molli, op. 34 (1862-65)
Malin Broman – viulu
Jan Söderblom – viulu
Eriikka Maalismaa – alttoviulu
Markus Hohti – sello
Paavali Jumppanen – piano

Liput Lippupisteestä: alk. 25/20/10 € (sis. palvelumaksu) ja tuntia ennen ovelta, mikäli lippuja on jäljellä.

Konsertti kestää noin 2h 40 minuuttia, sis. kaksi väliaikaa.

Yle Radio 1 radioi konsertin, ja se lähetetään keskiviikkona 28.2.2018 klo 19.02.

26.2.2018 klo 19
Nikkilä, Artborg

Kolmas konserttimme kuullaan Nikkilän mielisairaalan vanhassa pesularakennuksessa, nyk. Artborg 35. Mm. Uuno Kailaan, Elmer Diktoniuksen ja L. Onervan vanhat asumukset on remontoitu idylliseksi asuinalueeksi. Rakennusten historia kuitenkin kertoo omaa traagista tarinaansa. Brahmsin sellosonaatti nro 1, op. 38 on eräänlainen käännekohta nuoren säveltäjän uralla. Schumannin vasta vuonna 1956 julkaistu viulusonaatti nro 3 valmistui vain muutama kuukausi ennen säveltäjän terveyden romahdusta. Kontrastina kuullaan Schumannin onnellisemmilta vuosilta teos Fantasiakappaleita klarinetille ja pianolle, op. 73.

Brahms: Sellosonaatti nro 1, op. 38 (1862-65)
Markus Hohti – sello
Emil Holmström – piano

____

Schumann: Viulusonaatti nro 3 (1853)
Eriikka Maalismaa – viulu
Emil Holmström – piano

Schumann: Fantasiakappaleita klarinetille ja pianolle, op. 73 (1849)
Christoffer Sundqvist – klarinetti
Emil Holmström – piano

Äänessä: Lotta Emanuelsson

Liput: 15/10 €

Konsertti kestää noin 1h 30 minuuttia, sis. yhden väliajan.

Ristiveto + Schubert 30.9.-2.10.2016

Ristiveto-kvintetti liikkuu pop-up-hengessä kolmeen kohteeseen saman viikonlopun aikana.

Ristiveto-kollektiivimme syntyi vuonna 2012 Ateneumin taidemuseossa järjestettävää festivaalia varten. Halusimme päästä lähemmäksi sadan vuoden takaista sointimaailmaa suolikielin ja ajanmukaisin flyygelein, ja puhaltaa uutta henkeä romantiikan ja varhaisen modernismin klassikkoteoksiin. Festivaalille kutsuttiin alusta alkaen myös ulkomaisia huippuvierailijoita, kuten Gordan Nikolic, Thomas Demenga, Alasdair Beatson ja Sergey Malov. Tällä kertaa vieraiksemme saapuvat Suomen johtaviin periodimusikantteihin kuuluva viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch sekä Tukholman Kuninkaallisten Filharmonikoiden soolosellisti Johannes Rostamo. Viritämme soittimiimme lampaansuolesta tehdyt kielet ja paneudumme Franz Schubertin musiikkiin.

Ristiveto + Schubert -tapahtuman taiteellisesta suunnittelusta ovat vastanneet Atte Kilpeläinen, Eriikka Maalismaa ja Jan Söderblom.

Konsertit

1) Pe 30.9.2016 klo 19 Fiskars, Lukaali
2) La 1.10.2016 klo 21 Helsinki, G Livelab
3) Su 2.10.2016 klo 18 Vihdin kirkko

Ohjelma ja esiintyjät:

F. Schubert: Jousitrio B-duuri D471
I. Stravinsky: 3 kappaletta jousikvartetille
F. Schubert: Jousikvintetto C-duuri D956

Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch ja Eriikka Maalismaa, viulut
Atte Kilpeläinen, alttoviulu
Johannes Rostamo ja Markus Hohti, sellot

Ristiveto Ateneumissa 13.-15.3.2015

Sibelius ja taiteen maailma

Kolmatta kertaa järjestettävä Ristiveto-festivaali linkittyy tänä vuonna Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyyn, joka esittelee säveltäjän yhteyksiä aikansa kuvataiteisiin. Näyttelyn tapaan haluamme Ristiveto-festivaalilla piirtää kuvan Sibeliuksesta häntä ympäröivien ilmiöiden kautta. Vaikka usein niin kuvitellaan, ei Sibelius säveltänyt teoksiaan Ainolan hiljaisuudessa oman sisäisen maisemansa keskellä, vaan muut säveltäjät, heidän tekemänsä löydöt tai esteettiset valinnat vaikuttivat paljon hänen työhönsä. Vastaavasti Sibeliuksen kieli vaikutti muihin säveltäjiin. Sibeliuksen juhlavuoden 2015 aikana on kiinnostavaa lähestyä Sibeliuksen musiikkia asettamalla se aikansa musiikkielämän kontekstiin. Siksi tämän vuoden Ristivedossa kuulemme pääasiassa musiikkia muilta säveltäjiltä kuin Sibeliukselta.

Festivaalilla ulkomaiset vieraat tänä vuonna ovat viulisti Sergey Malov, johon helsinkiläinen konserttiyleisö on jo voinut tutustua mm. HKO:n ja Suomalaisen barokkiorkesterin erinomaisena solistina sekä Euroopan Kamariorkesterin (COE) soolosellisti Richard Lester. Lisäksi lavalla nähdään jo entuudestaan tutut ristivetolaiset Pia Freund, Markus Hohti, Emil Holmström, Atte Kilpeläinen, Hanna Kinnunen, Eriikka Maalismaa, Christoffer Sundqvist ja Jan Söderblom.

Tämän festivaalin aikana haluamme päästä lähemmäksi 1900-luvun alun sointimaailmaa. Flyygeli on Sibelius-Akatemian ystävällisesti lainaama, täysin alkuperäisellä koneistolla varustettu Erard 1880-luvulta. Jousisoittajat käyttävät päällystämättömiä suolikieliä ja Christoffer Sundqvist soittaa saksalaista klarinettia.

Konsertit

1) Pe 13.3.2015 klo 19 – Melankoliasali

Sibeliuksen nuoruus ja juuret

Sibeliuksen lapsuudenkodissa musisoitiin paljon ja ohjelmistossa oli usein varhaisia saksalaisen kielialueen romantikkoja. Opiskeluaikoinaan nuori Sibelius joutui väkisinkin ottamaan kantaa 1800-luvun merkittävimpiin vaikuttajiin, Brahmsiin ja Wagneriin.

Kotimusiikkia Schubertilta, Mendelssohnilta ja Sibeliukselta
Festivaalin muusikot

Fauré: La bonne chanson, op. 61
Pia Freund, Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

Wagner: Ankuft bei den schwarzen Schwänen
Emil Holmström

Brahms: Jousikvintetto G-duuri, op. 111
Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Sergey, Malov, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

2) La 14.3.2015 klo 18 – Melankoliasali

Melankolia, myytit, kaukomatkat

Sibelius-näyttelyn oivalliset teemat eri säveltäjien silmin katsottuna. Sibeliukselle matkat Italiaan olivat tärkeä inspiraationlähde, samoin kuin Tsaikovskille, joka sävelsi kuuluisan jousisekstettonsa palattuaan Firenzestä.

Ravel: Shéhérazade (sov. Marko Hilpo)
Pia Freund, Hanna Kinnunen, Markus Hohti, Emil Holmström

Schumann: Märchenerzählungen, op. 132
Christoffer Sundqvist, Atte Kilpeläinen, Emil Holmström

Sibelius: Malinconia
Markus Hohti, Emil Holmström

Tshaikovski: Muistoja Firenzestä, op. 70
Sergey Malov, Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Eriikka Maalismaa, Richard Lester, Markus Hohti

3) Su 15.3.2015 klo 15 – Ateneum-sali

Sibeliuksen kilpailijat

Sibelius seurasi aktiivisesti aikansa säveltäjiä ja oli myös erittäin tietoinen kollegoidensa menestyksestä. Myös aikalaislehdistöllä oli tapana asetella vastakkain ajan eri säveltäjiä ja heidän edustamiaan sävellystyylejä.

Strauss: Capriccio, op. 85
Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Sergey Malov, Atte Kilpeläinen, Richard Lester, Markus Hohti

Webern: Satz für Streichtrio, op. posth.
Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

Vaughan Williams: Romanssi
Atte Kilpeläinen, Emil Holmström

Busoni: Elegia
Christoffer Sundqvist, Emil Holmström

Stravinsky: Sarja Sotilaan tarinasta
Christoffer Sundqvist, Eriikka Maalismaa, Emil Holmström

Ravel: Trio
Sergey Malov, Richard Lester, Emil Holmström

Ristiveto Ateneumissa 11.-13.10.2013

Musiikkia Tuusulanjärven taiteilijayhteisön hengessä

Ristiveto-festivaali linkittyy tänä vuonna Ateneumin Järven lumo -näyttelyyn, joka esittelee Tuusulanjärven taiteilija-yhteisöä. Kansallisromantiikan tuulet rantautuivat Suomeen 1890-luvulla, ja innoittivat aikansa nuoret taiteentekijät hakeutumaan kotimaan luonnon keskelle Tuusulanjärven maisemiin. Oman kansan kulttuuri ja perinteet haluttiin sulauttaa eurooppalaiseen traditioon ja luoda taidetta, joka olisi itsenäistä ja alkuperäistä, mutta kuitenkin kansainvälisesti uskottavaa ja varteenotettavaa. Säveltäjien keskuudessa samankaltaisia pyrkimyksiä oli havaittavissa muillakin keski-eurooppalaisen kulttuuriperinnön reuna-alueilla, kuten Skandinaviassa, Itä-Euroopassa ja yllättäen myös Brittein saarilla.

Les Six -ryhmä ja Wienin toinen koulukunta ovat myös osa festivaalin ohjelmistoa. Rajatut säveltäjäryhmät ovat olleet säveltäjien kesken verraten harvinaisia ja harvoin kovin aktiivisia tai pitkäikäisiä. Sitäkin tärkeämpiä olivat samanhenkisten taiteilijoiden ystävyyssuhteet, joissa oleellisempaa kuin taiteellisten ohjelmajulistusten pykääminen, oli kollegojen ja taiteiden välisestä vuoropuhelusta nauttiminen ja ajan hengen haisteleminen. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon Mahlerin yhteys aikansa kirjailijoihin ja kuvataiteilijoihin tai Brahmsin ja Schumannin yhteistyö ja ystävyys. Festivaalin teokset ajoittuvat 1850-luvulta 1930-luvulle, ja enteilevät musiikin leviämistä lukuisille uusille urille myöhäisromantiikan, folk-romantisoinnin ja ekspressionismin kautta.

Tämän festivaalin aikana haluamme päästä lähemmäksi 1900-luvun alun sointimaailmaa. Flyygeli on Hanna Kososen Steinway vuodelta 1902. Soittimen huollosta ja virittämisestä vastaa Ristivedossa Matti Kyllönen & Pianonikkarit. Jousisoittajat käyttävät päällystämättömiä suolikieliä ja Christoffer Sundqvist soittaa saksalaista klarinettia.

Konsertit

1) Perjantai 11.10. klo 19, Pääsali

Tuusulanjärvi ja naapurit

Tuusulanjärvellä asuivat ja vaikuttivat aikanaan säveltäjät Jean Sibelius ja Armas Järnefelt. Vaikka taiteilijoiden katseet kohdistuivat Euroopan metropoleihin, saatiin vaikutteita myös naapurimaista. Järnefelt toimi kapellimestarina Tukholmassa, nuorelle Sibeliukselle Tshaikovski ja Grieg olivat esikuvia uuden kansallisesti värittyneen tyylin löytämisessä.

J. Sibelius:
Kaiutar
Norden

A. Järnefelt:
Skymning

J. Sibelius:
Vem styrde hit din väg?
Säv, säv, susa

Pia Freund, Emil Holmström

E. Grieg: Sonaatti nro 3 c-molli viululle ja pianolle
Jan Söderblom, Alasdair Beatson

Tshaikovski: Pianotrio
Gordan Nikolic, Markus Hohti, Emil Holmström

2) Lauantai 12.10. klo 17, Pääasali

Kaverit Euroopassa

Säveltäjäyhteisöt ovat harvinaisia ja eniten ne ovat vaikuttaneet musiikin historiaan tarjoamalla perustan, jolle säveltäjät ovat rakentaneet oma tyylinsä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Honegger, joka löi läpi Les Six -ryhmässä ja Webern, joka edusti Wienin toista koulukuntaa. Konsertin päättävä F-A-E -sonaatti on lajissaan erikoinen kolmen säveltäjän yhteisteos. Schumann, Brahms ja Albert Dietrich sävelsivät sen lahjaksi ystävälleen, viulisti Joseph Joachimille.

A. Berg: 4 kappaletta klarinetille ja pianolle
Christoffer Sundqvist, Alasdair Beatson

Honegger: Sonatina viululle ja sellolle
Eriikka Maalismaa, Markus Hohti

Mahler: Pianokvartetto
Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

Webern: Vier Stücke viululle ja pianolle
Eriikka Maalismaa, Emil Holmström

Brahms/Schumann/Dietrich: FAE-sonaatti viululle ja pianolle
Gordan Nikolic, Alasdair Beatson

3) Sunnuntai 13.10. klo 18, Pääsali

Romantiikkaa ja folkia

Viimeisessä konsertissa kuullaan musiikkia Euroopan laitamilta maista, joiden muusikot ja säveltäjät kokivat samanlaista kansallista heräämistä kuin kollegansa Tuusulanjärvellä. Glinkaan viitataan usein venäläisen taidemusiikin isänä, kun taas Bartókin ja Dvorákin folk-intoilu synnytti teoksia, jotka iskivät syvälle kansan sieluun. Frank Bridge puolestaan toi uuteen brittiläiseen musiikkiin myöhäisromantiikasta ponnistavaa oikukasta harmoniankäsittelyä ja melodiikkaa. Bridgen kunnianhimoinen asenne ja hänen sävellystensä laadukkuus loivat muille brittiläisille säveltäjille esimerkin, joka on verrattavissa Sibeliuksen uraauurtavaan työhön Suomessa.

Sibelius: Jousitrio g-molli
Gordan Nikolic, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

Bridge: 3 laulua mezzosopraanolle, alttoviululle ja pianolle
Pia Freund, Atte Kilpeläinen, Emil Holmström

Glinka: Trio pathétique klarinetille, sellolle ja pianolle
Christoffer Sundqvist, Markus Hohti, Emil Holmström

Bartok: Duoja 2 viululle
Eriikka Maalismaa, Gordan Nikolic

Dvořák: Pianokvintetto A-duuri
Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Alasdair Beatson

Ristiveto Ateneumissa, 28.-23.9.2012

Musiikillinen aikamatka Helene Schjerfbeckin hengessä

Musiikissa, kuten muissakin taiteissa, kiinnostava murrosvaihe sijoittuu noin vuosille 1880 – 1930. Silloin musiikin kieli määriteltiin kokonaan uusiksi ja noiden ristivetoisten vuosien aikana kirjoitettiin eräänlaisia vuosisataisen tradition megalomaanisia joutsenlauluja à la Mahler, toisaalta uutta aikakautta ennakoivaa musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Nykyään jaottelemme herkästi tuon ajan säveltäjiä omiin kliseisiin karsinoihinsa; Debussy on korviahivelevää tunnelmointia, Sibelius suomalaista järvimaisemaa ja Schönberg raastavaa modernismia. Kiinnostavaa on, että yllä mainitut säveltäjät kirjoittivat merkittävimpiä teoksiaan täsmälleen samoina vuosina, seurasivat samoja kiistoja, lukivat samoja kirjailijoita ja katsoivat samaa taidetta. Tällä festivaalilla tuomme yhteen sävellyksiä, jotka toivon mukaan antavat kuulijalle monipuolisen ja ennakkoluulottoman kuvan 1900-alun virtauksista.

Varsin lyhyestä ajallisesta etäisyydestä huolimatta klassisen musiikin sointi muuttui ratkaisevasti 1900-luvun aikana. Ennen jousisoittajat käyttivät suolikieliä, nyt vakioratkaisu on metalli. Pianisteilla oli käytettävissään lukuisia varteenotettavia pianomerkkejä, joiden ääni oli mitoitettu normaalikokoisiin saleihin, ei hehtaarihalleihin kuten nykyään. Tämän festivaalin aikana haluamme päästä lähemmäksi 1900-luvun alun sointimaailmaa. Flyygelit ovat Emilin omistama Steinway vuodelta 1908 sekä Sibelius-Akatemian ystävällisesti lainaama, täysin alkuperäisellä koneistolla varustettu Erard 1800-luvun lopusta. Soittimien huollosta ja virittämisestä vastaa Ristivedossa Matti Kyllönen & Pianonikkarit. Jousisoittajat käyttävät päällystämättömiä suolikieliä, Christoffer Sundqvist soittaa saksalaista klarinettia ja Hanna Kinnunen käyttää puuhuilua.

Konsertit

1) Perjantai 28.9.2012 klo 19, Pääsali

Murros

Helene Schjerfbeck eli aikana jolloin musiikissa, kuten muissakin taiteissa, tapahtui totaalinen muodonmuutos. Tässä konsertissa seurataan Schjerfbeckin tyylin kehitystä ja tehdään aikamatka myöhäisromantiikan hehkuvista väreistä kohti 1900-luvun niukempaa ilmaisua.

C. Franck: Pianokvintetto (1879)
Eriikka Maalismaa, Jan Söderblom, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

E. Chausson: Chanson Perpetuelle, op. 37
Pia Freund, Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti, Emil Holmström

M. Ravel: Chansons Madecasses (1926)
Pia Freund, Hanna Kinnunen, Markus Hohti, Emil Holmström

A. Webern: 2 kappaletta sellolle ja pianolle (1899)
A. Webern: 3 kappaletta sellolle ja pianolle, op. 11
Thomas Demenga, Paavali Jumppanen

A. Webern: Jousitrio, op. 20
Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti

2) Lauantai 29.9.2012 klo 18, sali 31

Mielenmaisemia

Belgialainen Albert Giraud käytti myyttistä surullisen Pierrot’n hahmoa kertoakseen mustasukkaisuudesta, väkivallasta, kuolemasta ja luopumisesta. Schönberg inspiroitui Giraud’sta ja kirjoitti ekspressionismin mestariteoksen Pierrot Lunaire. Samainen hahmo kummittelee myös Debussyn sellosonaatin Serenadissa. Ensimmäisen maailmansodan kauhuissa elävät taiteilijat järkyttyivat Debussyn kuolemasta vuonna 1918. Mm. de Falla ja Ravel sävelsivät teokset hänen muistolleen.

C. Debussy: Sonaatti sellolle ja pianolle (1915)
Thomas Demenga, Paavali Jumppanen

M. Ravel: Tombeau de Claude Debussy: Sonaatti viululle ja sellolle, 1. osa (1920)
Eriikka Maalismaa, Thomas Demenga

M. de Falla: Pour le Tombeau de Debussy
Paavali Jumppanen

I. Stravinsky: Elegia alttoviululle
Atte Kilpeläinen

A. Schönberg: Pierrot Lunaire, op. 21
kolme kertaa seitsemän runoa Albert Giraud’n Pierrot Lunaire’ista
Pia Freund, Hanna Kinnunen, Christoffer Sundqvist, Jan Söderblom, Markus Hohti, Emil Holmström

3) Lauantai 29.9.2012 klo 20.30, Ravintola Tablo

Rakastetuimmat ja vihatuimmat sävelmät

Kitsch! Käyttömusiikki! 1900-luvun alussa korkealentoisuus, mutta myös häpeilemätön yleisön kosiskelu löysivät usein tiensä samoihin konserttiohjelmiin. Näissä iltamissa soitetaan kaikkien tuntemia kappaleita virtuoosiklassikoista suosituimpiin tunnelmapaloihin. Esiintyjinä festivaalin koko taiteilijakaarti. Ohjelma ilmoitetaan paikan päällä.

Konsertin kyytipojaksi ostettavissa Tablosta suolaisia ja makeita herkkuja, viiniä ja muita juomia. Ravintola on auki klo 20 alkaen ja myös konsertin aikana.

4) Sunnuntai 30.9.2012 klo 18, Pääsali

Fin de siècle – Vuosisadan loppu

Wikipedia kertoo: “Fin de siècle (ransk. “vuosisadan loppu”) on kulttuuri- ja aatehistoriallinen käsite, jolla yleensä viitataan 1800–1900-luvun vaihteen Euroopassa vallinneeseen kulttuuri-ilmapiiriin. Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen hyvinvoinnin kauden, belle époquen, lopulla nousi dekadentti aatesuuntaus, johon liittyi rappio, lopun läheisyys, muutos ja uuden aikakauden odotus.”

Konsertin kaikki teokset on sävelletty 1890-luvulla, jolloin Ravel ja Schönberg olivat nuoria ja kirjoittivat hehkuvaan myöhäisromanttiseen tyyliin. Brahms oli tuolloin jo vanha mies ja ehkä hieman eri mieltä aikakauden suuntauksista.

M. Ravel: Sonate posthume (1897)
Eriikka Maalismaa, Emil Holmström

A. Schönberg: Verklärte Nacht, op. 4 (sov. Eduard Steuermann)
Jan Söderblom, Markus Hohti, Paavali Jumppanen

J. Brahms: Klarinettikvintetto, op. 115
Christoffer Sundqvist, Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, Atte Kilpeläinen, Thomas Demenga

    AJANKOHTAISTA:

    Järjestyksessään kuudes Ristiveto-festivaali järjestetään 5.-8.2.2020 Balderin salissa. Festivaalin muusikot ovat viulistit Pablo Hernán Benedí ja Eriikka Maalismaa, alttoviulistit Hanna Pakkala ja Pisku Ristiluoma, sellistit Anna Westerlund ja Markus Hohti sekä pianistit Joonas Ahonen ja Emil Holmström.

    Copyright © 2021 Ristiveto-festivaali