RISTIVETO-FESTIVAALI 24.-26.2.2018

Ristiveto-festivaali puhalsi uutta henkeä Robert Schumannin ja Johannes Brahmsin teoksiin ja kutsui keskusteluun ihmismielen hauraudesta helmikuussa 2018

Vuonna 1853 nuori säveltäjä saapuu varoittamatta yhden aikakautensa merkittävimmän säveltäjän vieraaksi. Vanhempi säveltäjä vaikuttuu perinpohjaisesti nuoremman kollegansa teoksista ja syntyy läheinen ystävyys. Jo seuraavana vuonna vanhempi säveltäjä yrittää itsemurhaa onnistumatta siinä, ja hakeutuu suljettuun laitoshoitoon. Muutaman vuoden kuluttua hän on kuollut. Missä tahansa yhteydessä nämä ovat järkyttäviä tapahtumia, ja on paikallaan pohtia, mitä jälkiä tämänkaltainen tragedia jättää yhteisöön, jota se on koskettanut.

Tämän vuoden Ristiveto-festivaalin näkökulmasta kiinnostavaa on, että mainitun tapahtumasarjan henkilöt ovat Robert Schumann ja Johannes Brahms. Miten tapahtumat vaikuttivat Brahmsiin? Miksi Schumannin kuoleman jälkeen kesti vuosia ennen kuin Brahms onnistui luomaan merkittäviä teoksia? Miksi hänestä tuli vuosien varrella konservatiivi ja miksi hän vasta vuonna 1878 kasvatti tunnusomaisen partansa ja hylkäsi nuoren romanttisen pianovirtuoosin habituksen?

Vastaavasti, miten Schumannin mielen järkkyminen kuuluu hänen teoksissaan, vai kuuluuko se ollenkaan? Miksi Schumannin jäämistöä valvonut Clara Schumann, itse huippupianisti, sekä häntä auttaneet Brahms sekä Joseph Joachim, varmasti Saksan merkittävin viulisti, pitivät tärkeänä piilottaa Robertin myöhäisiä teoksia? Miksi tämä kolmikko piti niitä epäedustavina? Mikä näissä teoksissa oli niin järkyttävää, että Clara lopulta koki tarpeelliseksi tuhota niiden käsikirjoituksia? Jos Brahms koki, että Robertin häilyvät mielentilat ja hallusinaatiot olivat pilanneet tämän viimeisiä teoksia, miten hän suhtautui omiin teoksiinsa, jotka olivat syntyneet Schumannin vaikutuksen alaisena samoihin aikoihin kun Schumannin mieli alkoi hajota?

Ristiveto-festivaali haluaa tällä kertaa haastaa soittajat ja yleisön miettimään ihmismielen haurautta ja sitä miten sen kohtaamme. Viemme konsertteja kahteen historiallisesti merkittävään mielisairaalaan: Lapinlahteen ja Nikkilään. Lapinlahdessa esiinnymme käytävällä, jonka ovien takana potilaana makasi mm. Aleksis Kivi. Nikkilän sairaala-alue näyttäytyy nykyään luonnonkauniina idyllinä ja on vaikea kuvitella, että suomalaisen yhteiskunnan rakoillessa liitoksistaan vuonna 1942, rakastettuja Helsinki-kuvia ottanut valokuvaaja Signe Brander kuoli siellä nälkään. Ehkä näissä tunnelmaltaan raskaissa paikoissa voimme päästä lähemmäksi sitä ilmapiiriä ja mielentilaa, jossa Brahms ja Schumann kohtasivat.

Ristiveto-festivaalilla esiintyvät tutut ristivetolaiset: sellisti Markus Hohti, pianisti Emil Holmström, viulisti Eriikka Maalismaa, klarinetisti Christoffer Sundqvist. alttoviulisti Atte Kilpeläinen ja viulisti Jan Söderblom. Vieraitamme ovat tällä kertaa pianisti Paavali Jumppanen sekä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin loistava konserttimestari Malin Broman, molemmat kansainvälisesti kysyttyjä huippumuusikoita. Toimittaja ja pianisti Lotta Emanuelsson johdattelee yleisöä ja esiintyjiä Schumannin ja Brahmsin maailmaan. Tuttuun tapaan Ristiveto-festivaalilla haetaan alkuperäisen kaltaista sointimaailmaa: jousisoittajat soittavat päällystämättömillä suolikielillä ja pianisteilla on tällä kertaa käytössään Paavalin omistama 100-vuotias Blüthner -flyygeli. Ristiveto-festivaali liikkuu tänäkin vuonna pop-up -henkisesti kolmeen eri kohteeseen. Konsertteja pidetään Lapinlahden entisellä sairaala-alueella, Sellosalissa ja Nikkilän entisellä sairaala-alueella.

Schumann & Brahms -festivaalin taiteellisesta suunnittelusta ovat vastanneet Eriikka Maalismaa ja Emil Holmström.

    AJANKOHTAISTA:

    Järjestyksessään viides Ristiveto-festivaali järjestettiin 24.-26.2.2018 Lapinlahden Lähteellä, Sellosalissa ja Nikkilän Artborg 35:ssä.

    Copyright © 2018 Ristiveto-festivaali